Tänään 26.1. tulee täyteen 6kk Kanadan työluvan myöntämisestä, nopeasti se aika menee. Vuosi sitten tähän aikaan en vielä edes tiennyt haluavani lähteä Kanadaan. Mulla oli vakituinen työpaikka, oma asunto ja auto; tällä hetkellä työsoppari on voimassa seuraavat puolitoista kuukautta, asun neljän kämppiksen kanssa ja liikun julkisilla. Kaikki on kuitenkin ollut sen arvosta, niin paljon on tullut nähtyä ja koettua.
Jo lähes kymmenen vuoden takaiseen au pair -vuoteen verrattuna nyt oon ollut onnekas ja onnistunut tutustumaan paikallisiin. Ei sillä etteikö näillä kaikilla olisi viimeistään parin kolmen sukupolven takaa eurooppalaista, aasialaista tai etelä-amerikkalaista verta mutta työkavereista suurin osa on itse kuitenkin viettänyt koko elämänsä Kanadassa. Au pair -vuoden aikana tuli tutustuttua hyvin moniin kulttuureihin ja sekin on antoisaa mutta kielitaidon kehittymisen ja täkäläiseen kulttuurin tutustumisen kannalta paikalliset kaverit on kovin kivoja.
Töissä mulla oli tänään lyhyehkö kehityskeskustelu myymäläpäällikön kanssa ja vaikutti ihan lupaavalta. Seuraava kuukausi kertonee että jääkö pelkäksi puheeksi vai olisiko firmassa oikeasti tarjolla jotain paremmin omaa koulutusta vastaavaa puuhaa.
Huomenna on töiden jälkeen luvassa illanviettoa puolivuotisen kunniaksi. En tiiä vielä tarkemmin mitä on ohjelmassa, kyseessä on ainakin osittain ylläribileet, joista mun ei kuuluisi tietää mutta yksi kaveri lipsautti että ei vissiin olla ihan vaan kolmistaan menossa syömään.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
torstai 24. tammikuuta 2013
Lumilautailua
Tuli vietettyä toinen reipas vapaapäivä kun maanantai-iltana muistin että yksi entinen työkaveri jossain vaiheessa kyseli lautailuseuraa ja heti seuraavana aamuna oltiinkin matkalla parin tunnin päässä olevaan Blue Mountain-laskettelukeskukseen.
Blue Mountain on näin etelä-suomalaisen näkökulmasta varsin kiva paikka, korkeuseroa 220m ja rinteitä hyvä märää. Johtuen varmasti osittain pakkasesta mutta myös ajotuksesta, porukkaa oli hyvin vähän ja hisseihin ei tarttenut jonottaa missään vaiheessa.
Itehän en oo lautaillu viimeseen noin kymmeneen vuoteen, joten otin suosiolla alottelijoille suunnatun paketin, joka sisälsi alottelijan hissilipun (vaaleanvihreä tausta kartassa), välinevuokrauksen ja opetuksen. Pelkäsin istuvani puolet ajasta takapuolella, mikä oli ajatuksena melko hyisevä kun pakkasta oli -17 astetta ja säätiedotuksen mukaan se kuulemma tuntui -26 asteelta.
Hollantilainen opettajapoitsu näytti muutamia juttuja, joita testailiin pikkumäessä ja kun ne näyttivät sujuvan ihan hyvin niin siirryttiin isoimpaan harjottelumäkeen, mikä vastasi Hyvinkään Sveitsin isompaa rinnettä kokonsa puolesta. Hetken harjottelumäkeä laskettuamme päätin että kun Blue Mountainiin saakka oli ajettu niin piti sitten ostaa vielä oikea hissilippu, että pääsi kokeilemaan vähän isompiakin rinteitä.
Oli hurjan kiva päivä, tuli oltua ulkona ja lautailu sujui paljon paremmin kuin mitä odotin. Tuli ehkä vähän jäätyä koukkuun ja suunnitelmissa on mennä ensi viikolla uudestaan.
Blue Mountain on näin etelä-suomalaisen näkökulmasta varsin kiva paikka, korkeuseroa 220m ja rinteitä hyvä märää. Johtuen varmasti osittain pakkasesta mutta myös ajotuksesta, porukkaa oli hyvin vähän ja hisseihin ei tarttenut jonottaa missään vaiheessa.
Itehän en oo lautaillu viimeseen noin kymmeneen vuoteen, joten otin suosiolla alottelijoille suunnatun paketin, joka sisälsi alottelijan hissilipun (vaaleanvihreä tausta kartassa), välinevuokrauksen ja opetuksen. Pelkäsin istuvani puolet ajasta takapuolella, mikä oli ajatuksena melko hyisevä kun pakkasta oli -17 astetta ja säätiedotuksen mukaan se kuulemma tuntui -26 asteelta.
Hollantilainen opettajapoitsu näytti muutamia juttuja, joita testailiin pikkumäessä ja kun ne näyttivät sujuvan ihan hyvin niin siirryttiin isoimpaan harjottelumäkeen, mikä vastasi Hyvinkään Sveitsin isompaa rinnettä kokonsa puolesta. Hetken harjottelumäkeä laskettuamme päätin että kun Blue Mountainiin saakka oli ajettu niin piti sitten ostaa vielä oikea hissilippu, että pääsi kokeilemaan vähän isompiakin rinteitä.
Oli hurjan kiva päivä, tuli oltua ulkona ja lautailu sujui paljon paremmin kuin mitä odotin. Tuli ehkä vähän jäätyä koukkuun ja suunnitelmissa on mennä ensi viikolla uudestaan.
perjantai 18. tammikuuta 2013
Täydellinen vapaapäivä
Uusi työvuorolista näyttää siltä että mulla on tämä ja seuraavat pari viikkoa vapaapäivinä tiistai ja torstai ja niinpä tänään oli vapaata. Usein vapaapäivät menee siihen että heräilee joskus kymmenen maissa, makoilee sängyssä yli puolille päivin ja sitten saa ehkä puettua vaatteet päälle ja tehtyä jotain järkevää, tai sitten ei, ja loppupäiväkin menee lusmuillessa ja telkkaria katsoessa.
Ei sillä että tänään olisi ollu erityisen voittajaolo kun herätyskello soi 07:30 mutta sain kuin sainkin itseni ylös sängystä ja liikkeelle. Suuntana oli Air Canada Center, jossain NHL-joukkue Toronto Maple Leafsilla oli harjoitukset, joita sai mennä seuraamaan. Torstaiaamu ei kanadalaisia pidätellyt ja paikalle oli saapunut erään artikkelin mukaan tuhansia faneja. Jotenkin vaikea uskoa että siellä olisi kamalan montaa tuhatta ihmistä ollut mutta ehkä kaks tai kolme. Halli kuitenkin vetää 18000 henkeä niin ehkä sinne muutama tuhat mahtuu niin että silti tuntuu aika tyhjältä.
Kentällä oli Suomea edustamassa Leo Komarov, jonka paikka joukkueessa ei ilmeisesti vielä ole ihan varmistunut mutta jos nyt oikein ymmärsin niin hyvältä näyttää. Huusin jossain vaiheessa "Hyvä Leo" kun se hengaili pleksin toisella puolen ja oltiin ihan vieressä mutta ei se vissiin kuullut kun ei reagoinut mitenkään :( Hallissa oli hieno tunnelma ja satunnaiset onnekkaat sai kiekkoja, t-paitoja, mailan tai lippuja avajaisotteluun.
Oli kuitenkin tosi kiva aamu kun tuli reippaasti startattua aikasin ja vietettyä laatuaikaa parin työkaverin kanssa lätkätreenejä seuraten.
Treenien jälkeen käytiin toisen työkaverin kanssa lounaalla ja sitten olikin jo seuraavan sosiaalisen aktiviteetin vuoro. Iltapäivällä käytiin Victorian kanssa kahvilla, ei oltu nähty kolmeen viikkoon niin siinähän sitten tovi vierähti viimesimpiä kuulumisia vaihtaessa. Kahvittelun jälkeen käytiin vielä ruokakaupassa että tuli jotain hyödyllistäkin tehtyä tänään.
Illalla oli vielä ohjelmassa tanssiharkat ja olikin ihan huippua päästä taas tanssimaan. Ensimmäinen puoli tuntia on edistyneemmille tanssijoille, seuraava tunti alottelijatunti ja lopuksi vielä tunti vapaata tanssia eli 2,5h yhteensä. Parasta on yleensä ensimmäinen puolituntinen ja sitten lopussa freestyle-osio mutta tänään alottelijatunnillakin oli ihan kiva sarja.
Toimii myös kivana itsetunnonkohottajan kun freestylen aikana tanssin valmentajan kanssa (joka muuten on kuvassa) ja muutama uusista tytöistä jäi riviin kattomaan meiän tanssimista. Kuulu myös aika imarteleva "Wow" aina kun tehtiin joku about tän näkönen pudotus:
Joten kaiken kaikkiaan aivan mahtava vapaapäivä ja tästä jäi hyvä fiilis. Jotenkin tuntuu ihan kun ois ollut minilomalla, niin paljon tuli ehdittyä kaikkea. Jaksaakin sitten reippaasti seuraavat neljä päivää tedhä töitä. Töitä ja ehkä vähän viihdettä, seuraavalle kolmelle illalle olisi ohjelmassa bileet, NHL-lätkämatsin seurausta baarissa ja lisää ruokakokeiluja, dumplingsit saa jatkoa dim sumilla.
Ei sillä että tänään olisi ollu erityisen voittajaolo kun herätyskello soi 07:30 mutta sain kuin sainkin itseni ylös sängystä ja liikkeelle. Suuntana oli Air Canada Center, jossain NHL-joukkue Toronto Maple Leafsilla oli harjoitukset, joita sai mennä seuraamaan. Torstaiaamu ei kanadalaisia pidätellyt ja paikalle oli saapunut erään artikkelin mukaan tuhansia faneja. Jotenkin vaikea uskoa että siellä olisi kamalan montaa tuhatta ihmistä ollut mutta ehkä kaks tai kolme. Halli kuitenkin vetää 18000 henkeä niin ehkä sinne muutama tuhat mahtuu niin että silti tuntuu aika tyhjältä.
Kentällä oli Suomea edustamassa Leo Komarov, jonka paikka joukkueessa ei ilmeisesti vielä ole ihan varmistunut mutta jos nyt oikein ymmärsin niin hyvältä näyttää. Huusin jossain vaiheessa "Hyvä Leo" kun se hengaili pleksin toisella puolen ja oltiin ihan vieressä mutta ei se vissiin kuullut kun ei reagoinut mitenkään :( Hallissa oli hieno tunnelma ja satunnaiset onnekkaat sai kiekkoja, t-paitoja, mailan tai lippuja avajaisotteluun.
Oli kuitenkin tosi kiva aamu kun tuli reippaasti startattua aikasin ja vietettyä laatuaikaa parin työkaverin kanssa lätkätreenejä seuraten.
 |
| 2000 ensimmäistä fania sai Maple Leafs -huivit |
 |
| Komarov kentällä punasessa pelipaidassa |
Illalla oli vielä ohjelmassa tanssiharkat ja olikin ihan huippua päästä taas tanssimaan. Ensimmäinen puoli tuntia on edistyneemmille tanssijoille, seuraava tunti alottelijatunti ja lopuksi vielä tunti vapaata tanssia eli 2,5h yhteensä. Parasta on yleensä ensimmäinen puolituntinen ja sitten lopussa freestyle-osio mutta tänään alottelijatunnillakin oli ihan kiva sarja.
Toimii myös kivana itsetunnonkohottajan kun freestylen aikana tanssin valmentajan kanssa (joka muuten on kuvassa) ja muutama uusista tytöistä jäi riviin kattomaan meiän tanssimista. Kuulu myös aika imarteleva "Wow" aina kun tehtiin joku about tän näkönen pudotus:
 |
| Kuva: Jive Nation Toronto |
tiistai 15. tammikuuta 2013
Tammikuun arkea
Muutama viikko ehti taas vierähtää sitten edellisen kirjotuksen, sinä aikana ehti vuosikin jo vaihtua. Uudenvuodenaatoksi olin kutsunut muutamia työkavereita viettämään iltaa. Tämän näkösen porukan kanssa tulee vietettyä suuri aika työ- ja vapaa-ajasta:
Yksi on kameran takana ottamassa kuvaa ja muutamalla oli muita menoja eli noin yleisesti ottaen meistä on muotoutunut semmonen noin kymmenen hengen melko tiivis porukka.
Viimesen kymmenen päivän aikana on tullut harrastettua illanviettoa työporukalla seitsemänä iltana. Usein käydään töiden jälkeen pikasesti pyörähtämässä Joey-ravintolassa, joka sattuu olemaan sopivasti seinän takana meidän myymälästä. Niin lähellä, että alkuun kun uudessa laajennusosassa oli ilmanvaihdon kanssa ongelmia, niin meille tuli nälkä kun Joeyssa paistettiin pihvejä. Joey on hyvin suosittu ravintola ja viikonloppusin sieltä on vaikea saada pöytää, joten meillä on ostoskeskuksessa varasuunnitelmana myös ravintolat Moxies ja Pickel Barrel, joihin turvaudutaan aina välillä.
Mainittujen ravintoloiden lisäksi on tammikuun aikana tullut käytyä elokuvissa katsomassa Django Unchained, Dave&Bustersissa pelailemassa saman tyylisiä pelejä kuin esim lintsillä: Derby, Speden pelien nopeustesti, tarkkuuskisoja, arcade-pelejä jne ja eilen käytiin kiinalaisessa ravintolassa syömässä dumplingseja.
Ihan pelkkää juhlaa elämä täällä ei kuitenkaan ole, töiden suhteen on aika epävakaista tällä hetkellä. Oma soppari on voimassa kuun loppuun, joten voi olla että tässä pitää alkaa ahkerasti katsella uusia kuvioita keväälle.
Ulkona syömisen lisäksi arkeen kuuluu kahvittelut Victorian kanssa, vapaapäivinä laiskottelua, luistelua ja tv-sarjojen katselua sekä tanssimista. Modern jive -tunneilla oon viimeks ollut melkein kuukausi sitten kun työvuorot on mennyt pahasti päällekkäin tuntien kanssa, mutta tällä viikolla pitäisi taas päästä tanssimaan.
Nyt on vuorossa Californication & How I Met Your Mother -tv-sarjat ja sitten kunnon yöunet, jotta jaksaa huomenna viettää lepposan vapaapäivän. Loppuun vielä kuva, jonka otin mun huoneen ikkunasta yhtenä aamuna auringon noustessa. Tykkään kovasti tosta Toronton kaupunkimaisemasta.
Yksi on kameran takana ottamassa kuvaa ja muutamalla oli muita menoja eli noin yleisesti ottaen meistä on muotoutunut semmonen noin kymmenen hengen melko tiivis porukka.
Viimesen kymmenen päivän aikana on tullut harrastettua illanviettoa työporukalla seitsemänä iltana. Usein käydään töiden jälkeen pikasesti pyörähtämässä Joey-ravintolassa, joka sattuu olemaan sopivasti seinän takana meidän myymälästä. Niin lähellä, että alkuun kun uudessa laajennusosassa oli ilmanvaihdon kanssa ongelmia, niin meille tuli nälkä kun Joeyssa paistettiin pihvejä. Joey on hyvin suosittu ravintola ja viikonloppusin sieltä on vaikea saada pöytää, joten meillä on ostoskeskuksessa varasuunnitelmana myös ravintolat Moxies ja Pickel Barrel, joihin turvaudutaan aina välillä.
Mainittujen ravintoloiden lisäksi on tammikuun aikana tullut käytyä elokuvissa katsomassa Django Unchained, Dave&Bustersissa pelailemassa saman tyylisiä pelejä kuin esim lintsillä: Derby, Speden pelien nopeustesti, tarkkuuskisoja, arcade-pelejä jne ja eilen käytiin kiinalaisessa ravintolassa syömässä dumplingseja.
Ihan pelkkää juhlaa elämä täällä ei kuitenkaan ole, töiden suhteen on aika epävakaista tällä hetkellä. Oma soppari on voimassa kuun loppuun, joten voi olla että tässä pitää alkaa ahkerasti katsella uusia kuvioita keväälle.
Ulkona syömisen lisäksi arkeen kuuluu kahvittelut Victorian kanssa, vapaapäivinä laiskottelua, luistelua ja tv-sarjojen katselua sekä tanssimista. Modern jive -tunneilla oon viimeks ollut melkein kuukausi sitten kun työvuorot on mennyt pahasti päällekkäin tuntien kanssa, mutta tällä viikolla pitäisi taas päästä tanssimaan.
Nyt on vuorossa Californication & How I Met Your Mother -tv-sarjat ja sitten kunnon yöunet, jotta jaksaa huomenna viettää lepposan vapaapäivän. Loppuun vielä kuva, jonka otin mun huoneen ikkunasta yhtenä aamuna auringon noustessa. Tykkään kovasti tosta Toronton kaupunkimaisemasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)