Oli kiva viettää aattoa "oikeassa" joulutunnelmassa vaikka en tuosta kolmestakymmenestä tuntenutkaan kuin yhden. Kaikki olivat kuitenkin kovin mukavia ja ystävällisiä ja ottivat joukkoon eksyneen yksinäisen suomalaistytön hyvin huomioon. Päivällä meinasi koti-ikävä iskeä pahemmin kun tuli skypetettyä äitin kanssa ja chattailtua kaverien kanssa mutta onneksi se ei päässyt ihan liian vakavaksi muodostumaan.
Itsellä kävi hyvä tuuri vapaiden suhteen ja sain joulun ajaksi kolme vapaapäivää putkeen, melkein kun ihan oikea joululoma. Aatonaattona oli tarkotus leipoa vaikka mitä: omena-glögi-juustokakku, joulutorttuja ja karjalanpiirakoita. Päivä kuitenkin lipsahti laiskottelun puolelle ja ainoa mitä sain aikaseksi oli ruokakaupassa käynti eli edes tarpeet tuli ostettua vaikka niistä ei mitään valmistunutkaan.
Illalla kävin työkaverien kanssa luistelemassa, mikä nyt sattui olemaan vähän epäonninen reissu. Pari työkaveria oli ennen töissä samassa paikassa ja he oli sopineet menevänsä luistelemaan vanhojen työkaveriensa kanssa mutta kun tiesivät että tykkään luistella niin pyysivät mutkin mukaan. Alunperin oli tarkoitus käydä keskustassa luistelemassa Nathan Phillips Squarella, johon mun luota menee noin vartti. Paikaksi sitten kuitenkin vaihtui toinen kenttä, johon multa kotoa meni lähemmäs tunti suuntaansa mutta päätin olla kitisemättä matka-ajasta kun kerran oli vapaapäiväkin niin aikaa sinänsä riitti.
Matkalla toinen kavereista sitten soitti että paikan päältä ei saakaan vuokrattua luistimia, eli mun kaverit ei voi luistella mutta voin kuitenkin luistella heidän kaverien kanssa. Ihmisten, joita en siis ollut ikinä ennen tavannut. Tilanne oli ehkä vähän omituinen ja kun lopulta pääsin paikelle ja jäälle niin heti sen jälkeen tulikin jääkone jäädyttämään ja hukkasin ne kaverin kaverit kun he väisti konetta eri puolelle kenttää. Jäinpä sitten yksikseni luistelemaan kun mun kaverit oli karanneet sisälle lämmittelemään. Kaiken kaikkiaan vähän outo ilta mutta onneksi tykkään luistelusta sen verran että se kuittasi kaiken potentiaalisen harmituksen.
Tänään aattona sain aikaseksi keitettyä glögiä ja riisipuuroa sekä leivottua juustokakun. Glögi on ainakin joskus kuulunut Ikean valikoimaan mutta enää sitä ei löytynyt, joten glögi piti keitellä itse. Olin ihan hämmentynyt kuinka hyvää siitä tuli, jotenkin oon aina kuvitellu että glögiä ei voi tehdä ite, vaan ja ainoastaan Marli osaa sitä valmistaa. Sannan glögiin tuli laimennettua mustaviinimarjamehutiivistettä ja mausteina neilikkaa, inkivääriä ja kanelia ja sitten keittelin noin puolisen tuntia.
Huomenna ajattelin aamusta reippaana suunnata joulukirkkoon, täältä kun löytyy ihan suomalainen kirkko. Suomalaisessa helluntailaiskirkossa käytiinkin jo kuuntelemassa joululaluja pari viikkoa sitten mutta nyt on tarkotus suunnata ihan luterilaiseen suomalaiseen kirkkoon. Noiden kahden lisäksi löytyy vielä suomalainen lestaadiolainen kirkko että hyvin on Suomi täällä edustettuna kirkkojen puolesta.
Myöhemmin on ohjelmassa joulupäivän viettoa melko kansainvälisellä porukalla, Suomen lisäksi edustettuina on Ruotsi, Irlanti, Singapore ja Korea. Sinne tosiaan on tarkotus viedä noita leivonnaisia ja lisäksi vielä kylmäsavulohta. Toivottavasti ehdin päivällä pyöräyttää karjalanpiirakat valmiiksi, taikinaa olikin jo pakkasessa jäljellä edelliseltä kertaa ja tänään tuli keitettyä riisipuuroa reippaammin piirakoita silmällä pitäen, joten operaation ei pitäisi viedä sitä normaalia neljää tuntia. Pääruokana on kuulemma kalkkunaa, joten tänä vuonna tulee olemaan kinkuton joulu. Kinkun lisäksi jään kaipaamaan rusinatonta maksalaatikkoa.
Viikko sitten kyselin Facebookissa, mistä ihmiset haluaisivat lukea ja painokelpoisiin ehdotuksiin lukeutuivat ihan normaali arki, harrastukset, viihde ja paikallinen pankkitoiminta. Kirjottelen niistä piakkoin mutta jos teille tulee vielä muuta mieleen niin kommentoikaa toki.
Nyt kotiin unten maille mutta vielä kerran hyvää ja rauhallista joulua!
