lauantai 28. heinäkuuta 2012

Matkalla Torontoon

Muutaman päivän Washington DC:n visiitti ja 4700 kilometrin roadtrip Pohjois-Amerikan länsiranikkolla on nyt takanapäin. Kierrettyä tuli seuraavat paikat ja vähän jotain siltä väliltä: San Francisco, Pismo Beach, Los Angeles, Las Vegas, Grand Canyon, Mammoth Lakes, Yosemite, South Lake Tahoe, Portland, Seattle, Vancouver ja Whistler. Omiksi suosikeiksi noista nousi Los Angelesissa käyty Warner Brothersin studiokierros, Vegasin uskomaton ruotsinlaivafiilis, Portlandin viihtyisä kaupunki ja Whistlerin upeat maisemat. Ajoreitti meillä vaihteli motarilla paahtamisen ja mutkaisten pienten vuoristoteiden välillä ihan laidasta laitaan. Muutaman kerran piti pysähtyä kun oli peura, koira tai kissa tiellä mutta minkään kanssa ei onneksi tarttenut tehdä lähempää tuttavuutta.

Frendien kahvila WB:n studioilla

Las Vegas 
Yosemite

Portland

Whistler

Kirjotan tätä lentokoneessa (jossa on netti, mutta se maksaa erikseen, mur) ja juuri nyt mennään South Dakotan yläpuolella. Iltapäivästä noin neljän aikaan mun pitäisi löytää itteni Torontossa ja olla onnellinen viisuminhaltija. Koska Kela ei anna olla ulkomailla yli vuotta pudottamatta sosiaaliturvan piiristä (paitsi jos on lapsia tai lähetetty työntekijä tms), niin mun viisumi tulee olemaan voimassa vaan 1.7.2013 asti eli 11kk. Päätin siis että haluan varmuuden vuoksi pysyä sosiaaliturvan piirissä, eli jos ensi kesänä sitten haluan palata Suomeen, on paremmat mahdollisuudet esim. ansiosidonnaiseen mikäli töitä ei heti löyty.

Torontossa mulla on varattuna sänky viikoksi Planet Traveler nimisestä hostellista kuuden hengen huoneesta. Hostelli vaikuttaa tosi kivalta paikalta sen perusteella, mitä on oon lukenu arvosteluja ja nähnyt kuvia. Viikon aikana ois tarkotus saada hoidettua kuntoon asunto, pankkitili, kännykkäliittymä, SIN-tunnus (joku Kela-korttia vastaava), kirjastokortti, matkakortti ja ehkä käydä jo kyselemässä töitä mutta ainakin saada CV rustattua kuntoon.

Vancouverissa käydessä mua kovasti houkuteltiin myös muuttamaan sinne ja se sinänsä on ihan mielenkiintonen vaihtoehto mutta varmaan ainakin ensimmäiset 2-3kk menee Torontossa. Vancouverin kuviot selkiytynee vähitellen kun sinne mahdollisesti muuttava kaveri saa ite päätettyä muuttaako vai ei ja sitten kun mä vähän nään että miten Torontosta löytyy töitä ja kavereita.

Mulle myös tarjottiiin mahdollisuutta viettää viikko tai pari Buffalossa nyt ennen kun löydän Torontosta kämpän ja se kanssa houkuttelis kovasti. Olis kiva viettää aikaa hyvän kaverin kanssa vaikka se sitten päivät onkin töissä. Optimaalisin vaihtoehto tällä hetkellä olis siis nyt ekan viikon aikana saada Torontossa asiat hoidettua, löytää kämppä, joka vapautuisi mielellään elokuun puolivälissä, viettää pari viikkoa Buffalossa ja sitten mennä takasin Torontoon ja päästä töihin mahdollisimman pian.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Tunnelmia lentokentältä

Istun Helsinki-Vantaalla odottamassa Airbus 320-200:sta kohti ensimmäistä etappia eli Washington DC:tä (Frankfurtissa tosin välilasku). Viime yönä tuli nukuttua vajaat neljä tuntia niin lennot menee varmaankin aika pitkälti torkkuessa. Varmuuden vuoks kuitenkin läppäriltä löytyy Gossip Girliä yks tuotantokausi, repusta kaks kirjaa ja iPodissa musiikkia parin päivän verran. Pakattua tuli hissukseen koko sunnuntai ja lopputulos oli 23,2kg ruumaan ja ehkä noin 10kg käsimatkatavarana, onneks jälkimmäistä ei punnittu. Washingtonissa on tällä hetkellä joku ukkosmyrsky meneillään, pari päivää sitten oli ollut aika rajunakin. Lämpötilat huojuu 35 ja 40 asteen välillä.

Roadtrip tuli nyt suunniteltua etukäteen kokonaan majapaikkojen suhteen ja reitti on seuraava: San Francisco - Los Angeles - Las Vegas - Grand Canyon - Yosemite - Lake Tahoe - Portland - Seattle - Vancouver. Suorinta reittiä kilometrejä tulisi 3500 eli käytännössä varmaan joku nelisen tuhatta.

27.7. on lento Torontoon, missä mulla ei vieläkään oo työpaikkaa tai asuntoa mutta eiköhän ne saa sumplittua sitten siellä. Ajattelin nyt seuraavat neljä viikkoa ottaa ihan loman kannalta ja tutustua uuteen arkeen sitten elokuussa.

Fiilikset on olleet yllättävän neutraalit, välillä vähän ahdistanu että onko tässä mitään järkeä mutta sekin on ollut aika hetkellistä.