maanantai 17. syyskuuta 2012

Sitä sun tätä

Torontossa menee kivasti. Aina välillä, etenkin kaupungilla liikkuessa, tulee sellanen olo että nyt oon just siellä missä pitääkin. Tykkään jutella ihmisten kanssa englantia ja muutenkin on yleisesti ottaen hyvä olla. Siihen kun vielä lisää tiedon että edellisellä työpaikalla meiän organisaatiota karsitaan 90 -> 30 työntekijään niin eipä ole tarttenut katua että tuli lähdettyä pois juuri tähän aikaan.

Viime viikolla bongasin Grouponista tarjouksen, jossa oli 10 modern jive -tanssituntia hintaan 29 dollaria niin tuli napattua sellanen diili. Torstaina kävin tunnilla ja se oli kyllä ihan parhautta. Ensin oli tunti opetusta ja sen jälkeen tunti freestylea. Tunnin piti olla ihan vaan alkeistasonen mutta aikamoiset pyöritykset opeteltiin. Jos olisi sinne mennyt ilman mitään tanssitaustaa niin olisi saattanut jo aika aikasessa vaiheessa pudota kelkasta. Nyt innolla odotan seuraavaa torstaita ja uutta tuntia.

Kavereitakin alkaa vähitellen löytyä, tässä samassa talossa mutta eri asunnoissa asuvien tyttöjen kanssa on tullut käytyä jo viihteelläkin muutamaan otteeseen. Kämppiksiä mulla on tällä hetkellä kolme. Yksi tytöistä on alunperin Senegalista mutta asunut suurimman osan elämästään Ranskassa ja nyt ollut Kanadassa lähemmäs kymmenen vuotta. Opiskelee opettajaksi ja käy töissä samalla. Toinen on ihka aito kanadalainen, joka opiskelilee musikaalinäyttelijäksi ja siitä tulee tavotteidensa kanssa ihan mieleen Glee-sarjan Rachel. Kolmas kämppis aasialaistaustanen uuskanadalainen baarimikko, joka on muuttamassa pois tän kuun lopussa. Eniten on tullu vietettyä aikaa ranskalaisen tytön kanssa, sen kautta oon tutustunu muihinkin ranskalaisiin. Ja tietenkin aina kun ranskalaisia on läsnä yli yksi, noin 70% keskusteluista käydään ranskaksi ja mä oon ihan pihalla.

Koti alkaa olla aika hyvässä kuosissa. Keittiön siivoomiseen on käyttäny aikaa jo reippaat viis tuntia kun tyhjensin jääkaapin kokonaan ja heitin vanhat ja pilaantuneet tuotteet pois. Samoin järjestin kaikki kaapit kun ne oli tosi sotkusia ja ällöttäviä. Hiiriä ei oo enää viimeseen viikkoon tai pariin näkynyt mutta kattoo kuin käy kun ulkona alkaa viiletä. Vähitellen pitäisi päättää että haluanko pysyä tässä huoneessa, jossa nyt majailen vai kiinnostaisiko vaihtaa viereiseen huoneeseen kun se ens kuussa vapautuu. Jotenkin tykkään tästä nykysestä kun tää on niin viihtysä ja tässä on pieni vaatehuone mutta toi toinen ois tilavampi ja siinä ois isompi sänky.

Työrintamalle ei kuulu mitään kovin merkittävää uutta. Pari juttua mistä saattaa tulla jotain, mutta ovat kuitenki vielä aika alkutekijöissään. Ehkä tän viikon jälkeen jo ois vähän fiksumpi sen suhteen että saako tässä vähitellen tuloja jostain.

Työntekoa ja verojenmaksua varten pitää täällä hankkia paikallinen sosiaaliturvatunnus, jonka hakeminen on sinänsä ihan helppoa. Virastokäyntiin taisi upota huimat 15 minuuttia ja numeron sai heti mukaansa, kortin ne olisi postittaneet mutta kun hakuhetkellä mulla ei vielä ollu vakituista osotetta niin valitsin vaihtoehdon että käyn hakemassa kortin sitten vähän myöhemmin virastolta. Sepä tietenkin unohtui mutta onneksi kortti vielä oli siellä odottamassa kun lopulta muistin asian. Täällä tota paikallista kelakorttia nimenomaan ei saa pitää mukana ja sitä pitäisi säilyttää turvallisessa, mielellään lukitussa paikassa.

Erillishuomiona sellanen seikka että täällä oravat on pääosin mustia. Sen lisäks oon nähnyt yhden ihan vitivalkosen oravan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti